Pormestari Timo P. Nieminen nimitti tänään Hatanpään sairaalan uudeksi johtajaksi tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen. Valinta toivottavasti päättää pitkään jatkuneen Hatanpään johtamisongelman.

Ongelmalliseksi valinnan tekee se, että päätös tehtiin ohi erikoissairaanhoidon johtokunnan jolle johtajavalinta olisi kaupungin johtosäännön mukaan kuulunut. Johtokunta on ohitettu kaupungin ylimmän johdon toimesta jo aikaisemminkin Hatanpään johtamiseen liittyvissä päätöksissä. Eli johtokunnan ei ole annettu tehdä niitä päätöksiä joita johtokunnan tulee tehdä kaupungin johtosäännön mukaan. Pormestari siis päätöksellään rikkoi Tampereen kaupungin toimintamallia vastaan. Laillinen päätös kyllä oli.

Johtokunta on syystäkin vihainen. Tällainen toiminta herättää kysymyksen mihin johtokuntia tarvitaan jollei niiden anneta tehdä niille annettuja tehtäviä. Johtokuntien jäsenten motivoiminen voi muuttua hankalaksi ja niihin voi olla vaikea saada jäseniä. Samalla herää kysymys miten paljon Tampereen kaupungilla arvostetaan demokratiaa.

Lehtomäen valinnassa on hyvää se, että johtoon saadaan mies joka tuntee kaupungin toiminnan ja saa toivon mukaan Hatanpään palamaan arkeen.

(kirjoitus on julkaistu myös omilla sivuillani)

- Mikko Aaltonen

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli tänään 22.8.2011 kokouksessaan Rantaväylän tunnelin kaavoja. Kaavat ovat oleellinen osa tunnelihankkeen etenemisessä. Itse päädyin lopulta vastustamaan kaavojen hyväksymistä ja sitä myötä vastustamaan koko tunnelihankkeen toteuttamista.

Syyt päätökseeni löytyvät tunnelihankkeen etenemisestä ja nykytilanteesta. Vuonna 2006 kun hanketta suunniteltiin niin kustannuksiksi arvioitiin 120 miljoonaa euroa, vuoteen 2008 mennessä kustannusarvio oli noussut  140 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä hankkeen kustannuksiksi arvioidaan 185 miljoonaa euroa. Valtio kattaisi kustannuksista kolmanneksen ja kaupungille syntyisi hankkeesta myös tuloja. Aamulehden esittämien laskelmien mukaan kaupungin katettavaksi jäisi 46 miljoonaa euroa.

Aikaisemmin kannatin tunnelia. Hankkeen hyvinä puolina on se, että Tampere saisi kokonaan uuden kaupunginosan ja Näsijärven ranta saataisiin autoilta ihmisten käyttöön. Vasemmistoliitto kannatti tunnelia aikaisemmin myös ryhmänä. Kaupungin valtuusto hyväksyi alun perin hankkeen varsin yksimielisesti numeroin 61 – 3.

Tunnelihankkeen hinta on kuitenkin kivunnut kipurajan ylitse. Hankkeessa tapahtunut viivyttely maksoi liika, eikä tällaisen hankkeen perustelu kaupunkilaisille ole enää mahdollista. Maailman talous on edelleen epävakaassa tilassa eikä tulevaisuudesta ole varmuutta. Kuntatalous on heikentymässä ja rahaa tarvitaan muuallekin. Kaupunkilaiset näkevät varmasti tällä hetkellä tärkeämpiäkin kohteita kuin tunnelin.

Seuraavaksi asia etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

(Kirjoitus on julkaistu myös omilla sivuillani)

- Mikko Aaltonen

Kesälomat on lomailtu ja politiikka alkaa jälleen. Yhdyskuntalautakunta aloitti syksyn vauhdikkaasti käsittelemällä Rantaväylän tunnelin kaavoja kokouksessaan 9.8.2011. Tunneliin liittyviä kaavoja oli yhteensä kolme kappaletta. Vasemmistoliittoa lautakunnassa edustava Kalle Hyötynen esitti yhden kaavoista hylkäämistä ja kannatti kahden muun hylkäämistä. Hylkäysesitykset hävittiin äänestyksessä ja kaavat tulivat hyväksytyiksi. Vasemmistoliitto otti tunneliin kielteisen kannan.

Aamulehti uutisoi asian, mutta ei aluksi suostunut kertomaan miten äänet jakautuivat. Asiaan palattiin lehden verkkosivuilla kuitenkin myöhemmin nimien kanssa. Kokoomuksen Erkki Axen äänesti omaa ryhmäänsä vastaan. Kokoomusryhmä suunnittelee Axenille rangaistusta ryhmän kannasta poikkeamisesta. Hän saa rangaistuksen tai sitten ei mutta ainakin julkisuutta on tullut.

Tunnelikeskustelu jatkunee kiivaana ensi talven aikana.

- Mikko Aaltonen

Kokouksen ehdottomasti tärkein asia oli Tampereen Keskusareenaan liittyvät päätökset. Kokouksen alussa Vasemmistoliiton kansanedustajaksi valitun valtuutetun Anna Kontulan tilalle lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan valittiin Emilia Lehtomäki ja joukkoliikennelautakuntaan Sirkkaliisa Virtanen. Ennen Keskusareena-asiaa käsiteltiin myös talous- ja strategiaraporttia ja tehtiin muutoksia vuoden 2011 talousarvioon.

Talous- ja strategiaraportin kohdalla nostin esille kaupungin kasvavan velkaantumisen. Suunnitteilla on monia isoja hankkeita kuten Rantaväylän tunneli ja ratikka sekä kokouksessa käsittelyssä ollut Keskusareena joita kaikkia on rahoitettava lainalla. Näiden lisäksi lainaa on otettava korjausinvestointeihin joilla korjataan muun muassa kouluja, päiväkoteja ja katuja. Itse asettaisin jälkimmäiset korkealle tärkeysjärjestyksessä.

Talousarviomuutosten kohdalla esitin kahta miljoonaa euroa lisättäväksi työllisyyden hoidon määrärahoihin. Tampereen työllisyys on muihin kaupunkeihin verrattuna korkealla, erityisen huolestuttavalla tasolla ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Tämä lisäys ei kuitenkaan muille valtuustoryhmille käynyt (SKP:tä ja osaa perussuomalaisista lukuun ottamatta) vaikka kaikki olivat kovin huolestuneita työttömyydestä.

Keskusareenan käsittelyssä esitin, että kaupunki ei kasvata osuuttaan kannen kuluista esitetyllä neljällä miljoonalla eurolla. Kannen kuluista päätettiin vuosi sitten ja määräraha asetettiin. Vuoden aikana budjetti on kasvanut lähes kolmannekselle eikä kantta ole aloitettu. Hankkeessa ei ole edelleenkään varmaa kuin kulut. Esityksestäni äänestettiin ja se hävisi 7-56. Esitystäni vastaan Vasemmistoliiton valtuutetuista äänestivät Jari Heikkilä ja Sirkkaliisa Virtanen. SKP:n Laila Räikkä esitti Vasemmistoliiton Ilkka Järvelän kanssa Keskusareenan kaavan hylkäämistä, esitys kaatui numeroin 2-63. Itse en kannattanut Räikän esitystä koska en vastusta Keskusareenaa sinänsä, mielestäni siihen ei vaan pidä laittaa yhtään enempää veronmaksajien rahoja.

Keskusareena on nyt tulossa lisärahoituksen voimin. Nähtäväksi vain jää kauanko se kestää ja paljonko lisää veronmaksajien rahoja tarvitaan ennen kuin hanke on valmis.

- Mikko Aaltonen

Kaupunginvaltuuston kokouksen merkittävin asia oli kaupungin tilinpäätöksen hyväksyminen. Ennen tilinpäätöksen käsittelyä tehtiin kuitenkin merkittävä henkilövalinta. Lasten ja nuorten palveluiden apulaispormestarina toiminut Kristiina Järvelä (kok) jätti tehtävänsä tultuaan valituksia Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen tuotantojohtajaksi. Valtuustossa hänen tilalleen apulaispormestariksi valittiin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen. Kaksi kokoomuslaista apulaispormestaria on nyt vaihtunut tällä valtuustokaudella kesken kauden.

Yllättävän paljon keskustelua herätti ennen tilinpäätöstä käsitelty Tampereen kaupungin raportti hyvinvoinnin tilasta – syystäkin. Kokouksessa tarkkanäköisesti huomautettiinkin, että hyvinvointia enemmän raportti kertoo pahoinvoinnista. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, pienituloisuus ja toimeentulotukea saaneiden määrät ovat kasvaneet. Raportista saa realistisen kuvan siitä miten kaupungin asukkaiden hyvinvointi on ”kehittynyt” sinivihreän XL-ryhmän hallitessa kaupunkia. Tamperelaiset jakautuvat entistä voimakkaammin niihin joilla menee hyvin ja niihin joilla menee entistä huonommin.

Tilinpäätöksen yhteydessä käsiteltiin myös tarkastuslautakunnan arviointikertomus kaupungin toiminnasta. Arviointikertomus on vuoden kiinnostavin asiakirja. Siinä nostetaan esille asioita joissa kaupunki on onnistunut ja joissa se on epäonnistunut. Arviointikertomuksessa oli monia merkittäviä asioita. Tampereella lastensuojelu on edelleen lainvastaisessa tilassa. Itse nostin kertomuksesta esille kustannusten kasvun ja erityisesti ostopalveluiden kustannusten kasvun. Kaupungin henkilöstökulut ovat laskeneet mutta samaan aikaan ulkoisilta palveluntuottajilta ostettujen palveluiden kustannukset ovat nousseet. Tämä viittaa siihen, että tehdyt ulkoistamiset nostavat toiminnan kustannuksia. Kertomuksessa todetaan myös se tosiasia, että kaupunki ei ole huolehtinut oman organisaationsa kulujen selvittämisestä joten oma tuotanto ei voi kilpailla ulkoisten palveluntuottajien kanssa eikä omia ja ulkoisia tuottajia voida vertailla keskenään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monituottaja- ja tilaaja-tuottaja-malli ovat edelleen keskeneräisiä eivätkä toimi kunnolla.

Tampereen kaupungin tilinpäätöksestä selviää, että vasten odotuksia kaupungin talous oli ylijäämäinen – jopa lähes 40 miljoonalla eurolla. Suurimman työn asian eteen on tehnyt kaupungin henkilöstö josta on puristettu noin 20 miljoonan euron säästöt. Tulokseen vaikuttivat muun muassa verotulojen toteutuminen oletettua suurempina ja omaisuuden myynti. Hyvästä tuloksesta huolimatta kaupunki joutui ottamaan lisää lainaa rahoittaakseen investointeja. Velan kasvaminen onkin huolestuttava tekijä kaupungin taloudessa. Tulevina vuosina joudutaan tekemään esimerkiksi monia korjausinvestointeja jotta kaupungin rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja voidaan korjata niin, että ne säilyvät käyttökunnossa. Samaan aikaan valmistellaan kuitenkin suuria hankkeita kuten Rantaväylän tunnelia ja Keskusareenan kantta joita on rahoitettava lainalla. Tämä kaikki nostaa lainan määrää ja sen myötä lainojen kuluja. Kestääkö kaupungin talous nousevaa lainamäärää?

- Mikko Aaltonen

Valtuuston esityslista oli poikkeuksellisen lyhyt. Tästä huolimatta kokouksessa saatiin jälleen kiitettävästi puhetta aikaiseksi.

Valtuustossa myönnettiin ero varavaltuutetun tehtävästä Vasemmistoliiton Katariina Lillqvistille. Katariina työskentelee paljon ulkomailla eikä pääse osallistumaan valtuuston toimintaan säännöllisesti, tämän vuoksi oli parempi että hän pyysi eroa ja saamme ryhmään varajäsenen joka osallistuu suuremmalla varmuudella kokouksiin.  Katariina erosi myös Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Hänen tilalleen valittiin myös Vasemmistoliitto edustava Päivi Tuominen joka hoiti tehtävää viime valtuustokaudella. On hyvä, että paikka pysyi meillä ja saimme puheenjohtajaksi kokeneen henkilön.

Henkilövalintojen jälkeen kokouksessa puhuttiin lähinnä valtuustoaloitteista. Eniten puhetta herätti sd-ryhmän Atanas Aleksovskin ym. aloite kaupungin omalääkärijärjestelmän kehittämiseksi/tarkistamiseksi. On totta, että omalääkärijärjestelmä ei toimi sillä tavalla kuin alun perin suunniteltiin, järjestelmän tavoitteet ovat sinänsä hyviä.

Omalääkäritoiminnassa oli tarkoitus, että jokaisella kaupunkilaisella olisi oma lääkärinsä joka tuntisi potilaansa ja potilaat tuntisivat lääkärin. Tämä mahdollistaisi luottamuksellisen suhteen tuttuun lääkäriin ja sen ettei joka vastaanotolla pitäisi aina aloittaa alusta. Tällä hetkellä järjestelmä ei kuitenkaan toimi näin. Yhtenä syynä on lääkärien suuri vaihtuvuus. Kaikkia lääkärien toimia ei ole saatu täytettyä ja vuokrafirmojen kautta tulevat lääkärit vaihtuvat usein.

Valtuustossa juuri kukaan ei ollut tyytyväinen Aleksovskin aloitteen virkamiehiltä saamaan vastaukseen jossa lähinnä vedottiin rahan puutteeseen ongelmien syynä. Rahasta onkin varmasti pulaa, mutta rahoituksen lisääminen ei voi olla ainoa kehityskeino.

Itse nostin aloitteesta esille sen vastauksessa viitatun VTT:n tutkimuksen asiakastyytyväisyysvertailusta yksityisen ja julkisen terveysaseman välillä. Tutkimuksen mukaan yksityisen palvelutuottajan asiakkaat olivat palveluihin tyytyväisempiä. Tutkimuksessa ei ollut kuitenkaan huomioitu sitä miten terveysasemien potilaat erosivat toisistaan: olivatko he olleet tyytyväisiä palveluihin ennen kuin palvelut siirtyivät yksityisten tuotettavaksi ja miten terveysasemien potilaat erosivat toisistaan terveydentilan, iän, yms. taustamuuttujien suhteen. Tutkimuksella joka ei huomioi tällaisia tekijöitä ei voida perustella kovinkaan kummoisia johtopäätöksiä.

- Mikko Aaltonen

Ennen valtuuston kokousta pidettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin minun valtuustokyselyäni Tampereen kaupungin ulkoistetusta palvelutuotannosta ja vanhusten palveluista. Kirjoitin kyselystä omilla kotisivuilleni. Keskustelu tärkeästä asiasta jäi harmittavan lyhyeksi koska käsittelyssä oli toinenkin kysely ja aikaa molemmille yhteensä oli vain 45 minuuttia.

Kokouksessa nousi laajempaan keskusteluun kaksi asiaa: työvalmennussäätiön perustaminen ja Tesoman liikekeskuksen kaava.

Työvalmennussäätiö on pitkän työn tulos. Säätiön tarkoituksena on auttaa pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä takaisin työelämään. Asia on ollut erityisen tärkeä Vasemmistoliitolle. Työttömien auttaminen on arvo jo sinällään ja sen lisäksi työttömyydestä aiheutuu kaupungille suuria kuluja. Säätiö saatiin perustettua valtuustosopimuksessa mukana olevien ryhmien yhteistyöllä. Samalla se on osoitus siitä, että Vasemmistoliitonkin kokoinen ryhmä voi vaikuttaa asioihin työskentelemällä muiden kanssa.

Tesoman liikeskuksen kaava on aiheuttanut kiistaa muun muassa huoltoliikenteen ja kirjastorakennuksen säilymisen osalta. Kaavan valmistelua on toteutettu huonosti asukkaiden kuulemisen osalta. Asukkailla on tunne, että heitä on kuultu mutta ei kuunneltu. Käsittämätöntä on myös se, että Tesoma-seuran keräämä 2 000 asukkaan allekirjoittama adressi on kadonnut eikä se ollut päätöksentekomateriaalissa mukana.

Liikekeskuksen kaava oli tarkoitus käsitellä yhdessä tien toisella puolella olevan kirjaston alueen kaavan kanssa. Tämä oli kaupunginhallituksen yksimielinen kanta ja päätös. Virkamiehet kuitenkin kävelivät kaupunginhallituksen yli ja toivat kaavat käsittelyyn erikseen. XL-ryhmä hyväksyi tämän, Vasemmistoliitto ja demarit vastustivat.

Liikeskuksen huoltoliikenne on suunniteltu kulkemaan keskuksen takaa Tesoman kujan kautta, joka kulkee liikekeskuksen ja asuinalueen välissä. Asukkaat ovat olleet huolestuneita liikenteen turvallisuudesta ja melusta. Asiaan ei kuitenkaan saatu yrityksistä huolimatta muutoksia tai parannuksia vaan Kesko ja valmistelevat virkamiehet kieltäytyivät edes miettimästä näitä. Huoltoliikenne olisi voitu hoitaa toisinkin eikä liikenteen olisi tarvinut kiertää liikekeskusta.

Kaavaa esitettiin ensin palautettavaksi valmisteluun. Vasemmistoliitto kannatti palautusta. Esitys hävittiin täpärästi äänin 33-32. Seuraavaksi kaavaa esitettiin hylättäväksi. Vasemmistoliitto kannatti hylkäystä. Esitys hävittiin äänin 35-29. Tesoman liikekeskuksen kaava tuli hyväksytyksi sellaisenaan.

- Mikko Aaltonen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa oli lievästi aistittavissa eduskuntavaalien läheisyys. Puhetta riitti paljon mutta toisaalta käsiteltävätkin asiat olivat isoja ja tärkeitä.

Valtuusto merkitsi tiedoksi talousraportin koko vuodelta 2011. Kyseessä eivät olleet lopulliset tilinpäätösluvut, mutta raportin pohjalta saadaan selkeä kuva siitä millaiseksi vuoden 2010 talous lopulta muodostui. Tilinpäätös näyttää noin 39 miljoonaa euroa ylijäämäiseltä. Vaikean vuoden tulos on todella hyvä. Kaupungin verotulot toteutuivat arvioitua suurempina ja Tietotekniikka keskuksen myynnistä saatiin tuloja. Huonoa tässä on se, että vuoden aikana toteutettiin mittavia säästöhankkeita jotka rasittivat erityisesti kaupungin henkilöstöä. Rekrytointi- ja sijaiskielto teki työnteosta poikkeuksellisen raskasta kaupungin organisaatiossa. Henkilöstöstä saattaakin tuntua melko kummalliselta, että rankkojen säästöjen jälkeen vuoden tulos on näinkin paljon ylijäämäinen.

Strategiaraporttia käsiteltiin myös pitkään ja hartaasti kuten pitääkin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toi aktiivisesti niin hyviä kuin huonojakin saavutuksia. Kaikkia kaupungin palveluita ei ole kuitenkaan vieläkään saatu lain edellyttämälle tasolle, lastensuojelun tilanne ei ole vieläkään kunnossa.

Seutustrategia ja siihen liittyvä demareiden Pauli Ruoholahden aloite Tampereen seudun kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen selvittämiseksi aiheuttivat myös paljon keskustelua. Seutustrategia on pääsääntöisesti hyvä paperi. Monia tärkeitä asioita on huomioitu. Parannuksiakin olisi vielä voinut tehdä. Strategiassa olisi voinut olla muun muassa selkeämpää visioita elinkeinoelämän suunnasta, yhtenäisen yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen merkitystä olisi ollut hyvä korostaa. Ruoholahden esittämään selvitystyöhön ja selvitysmiehen asettamiseen Vasemmistoliitto otti varauksellisen kannan. On parempi katsoa miten uusi seutustrategia lähtee etenemään ennen kuin lähdetään pohtimaan muita keinoja.

Käsittelyssä olleeseen uuteen Niemenrannan alueen kaavaan liittyen saatiin läpi lisäys joka velvoitti kaupunginhallituksen ryhtymään toimiin sujuvien liikenneyhteyksien varmistamiseksi Niemenrannasta. Asukkaiden määrä kasvaa kaupungin länsiosassa voimakkaasti. Ylöjärvi kaavoittaa uusia asuinalueita ja liikenne lännen suunnasta kaupungin keskustaa kohti kasvaa voimakkaasti. Tieverkkoa ei kuitenkaan ole vastaavasti kehitetty ja tunnelin kohtalokin on ratkaisematta. Tämä asettaa liikenteelle haasteen johon on varauduttava ennen kuin ongelmat todella alkavat.

Valtuustolle annettiin tiedoksi myös valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittelyn tilanne. Valtuustoaloitteita pystytään seuraamaan hyvin mutta kuntalaisaloitteita ei. Kuntalaisaloite on kuitenkin merkittävä väline kuntalaiselle vaikuttaa kaupungin asioihin ja sen vuoksi kuntalaisaloitteille tulisikin saada enemmän huomiota. Jätinkin kokouksessa valtuustoaloitteen jonka tarkoituksena on kuntalaisaloitteiden käsittelyn parempi tiedottaminen valtuutetuille.

- Mikko Aaltonen

Jonkin aikaa sitten valmistelin junassa esitelmää samalle illalle. Kun muistiinpanot pettivät, jouduin turvautumaan kirjastoon. Piti saada nopeasti selville tietyn varhaiskristillisen pyhimyksen nimi, joka hallitsijan tiukatessa kirkon omaisuutta marssitti tämän eteen kaupungin sairaat ja köyhät ja esitteli, että tässä oli seurakunnan aarre. Sen tarkemmin en muistanut vuosisataa, maata tai maanosaakaan.

Hetken aikaa oli kännykässäni hiljaista. Sitten virkailija rapisteli löytämäänsä teosta ja kysyi, tarkoitinko kenties Rooman keisari Valerianuksen vainoissa 200-luvulla vangittua Laurentiusta. No sehän se tietysti oli, äkkäsin helpottuneena.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kirjastolaitos on pelastanut pinteestä. Olen vuosien varrella kaivanut sen uumenista Gorbatshovin varhaisia puheita, afganistanilaista hömppäkirjallisuutta ja muinaisroomalaista seksivalistusta. Jos lähikirjastostani ei jotain löydy, se voidaan aina tilata – maakuntakirjastosta, valtakunnallisesta kirjastoverkosta tai lähes mistä maailman kolkasta tahansa.

Tietenkin internet on korvannut monia tiedonhakuun liittyviä tehtäviä ja audiovisuaalisen median kehitys vähentää kertomakirjallisuuden kysyntää. Silti kirjasto on säilyttänyt suosionsa: yli 70 prosenttia suomalaisista ilmoittaa käyttävänsä kirjastoa.

Parhaimmillaan kirjastot ovatkin paljon enemmän kuin kirjavarastoja: lapsiperheille ne tarjoavat turvallisen ja ilmaisen puuhapaikan, lukusali säästää työttömän kalliilta tilaukselta, eläkeläiset oppivat seniorisurffauksessa atk-taitoja ja usein lähikirjasto saa toimia nuorisokeskuksenakin. Julkisen tilan kaupallistuessa ja eriytyessä alkaa kirjasto olla viimeisiä paikkoja, jonne kaikki ovat tervetulleita ikään tai lompakkoon katsomatta.

Väitän, että kaikille avoin julkinen kirjasto on Suomen historian suurimpia innovaatioita. Ilman sitä olisivat waltarit, marimekot ja nokiat jääneet ehkä syntymättä. Samasta syystä epäilen kovasti suunnitelmia peruskoulun tuotteistamiseksi ulkomaanvientiin – suomalaisen lukutaidon taustalla kun ei ole vain laadukas opetus, vaan myös korkeatasoisen lastenkirjallisuuden hyvä saatavuus.

Jos uskaltaa ajatella vähän pidemmälle, voisi kirjasto olla osaratkaisu myös ylikulutukseen: tällä hetkellähän keskivertosuomalainen kuluttaa luonnonvaroja nelinkertaisesti maapallon uusiutumiskykyyn nähden. On selvää, että materiaalista kulutusta on vähennettävä merkittävästi, ja kivuttomimmin se tapahtuu yhteiskäytön kautta.

Jos kirjoja voidaan lainata ja palauttaa, miksei samaa tehtäisi työkalujen, soitinten, urheiluvälineiden tai minkä tahansa sellaisen tavaran kanssa, jota harvoin mutta väistämättä tarvitaan? Ei maailma ehkä vielä sillä pelastu, mutta ainakin se veisi oikeaan suuntaan, säästäisi rajallisia ympäristöresursseja, helpottaisi erityisesti pienituloisten elämää ja kyseenalaistaisi tehokkaasti kapitalismin perustana olevan massakulutuksen välttämättömyyden.

Kun seuraavan kerran kaipaan iskuporakonetta, ehkä voisin hakea sen lainastosta kirjastokortillani.

Maanantaina 7.2.2011 pidetyn kaupunginvaltuuston kokouksen esityslista oli lyhyt. Ainoana suurempana asiana listalla oli sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy:n perustaminen. Sosiaalisen yrityksen tarkoituksena on vaikeasti työllistyvien kuten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Yhtiön perustaminen on saavutus Vasemmistoliiton kauan esillä pitämän aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisessa. Vihdoinkin myös muut valtuustoryhmät vasemmiston ulkopuolella alkavat ymmärtää työllisyydenhoidon merkityksen ja suostua konkreettisiin toimiin asian edistämiseksi.

Vasemmistoliitto sai kaupunginhallituksessa laajennettua sosiaalisen yrityksen toimialaa mikä tarkoittaa että kaikkien alojen työntekijöitä voidaan työllistää yrityksen kautta. Toisena saavutuksena kaupunginhallituksessa oli hallituksen jäsenmäärän kasvattaminen mikä mahdollistaa tulevaisuudessa myös luottamushenkilöiden osallistumisen yhtiön hallintoon. Nämä kaupunginhallituksessa tehdyt muutokset hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

Kokouksessa jätettiin poikkeuksellisen monia valtuustoaloitteita. Vasemmistoliiton valtuustoryhmästäkin jätettiin useampia aloitteita.

- Mikko Aaltonen